Elintarvikejätettä käsittelevä eurooppalainen kansalaispaneeli

EU:n jäsenmaat eivät ole vieläkään edistyneet riittävästi elintarvikejätteen vähentämisessä sitoumuksensa mukaisesti.

Euroopan komissio on tämän vuoksi ehdottanut, että jäsenmaille asetetaan oikeudellisesti sitovat tavoitteet, millä autettaisiin vähentämään elintarvikejätettä elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Jäsenmailta edellytettäisiin tiettyjä toimia, mutta niillä olisi vapaus valita omien erityistarpeidensa mukaiset tehokkaimmat toimet.

Jäsenmaiden on vähennettävä elintarvikejätettä kansallisella tasolla (vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2020):

• 30 % (henkeä kohti) yhteensä vähittäiskaupassa ja kulutuksessa (ravintolat, ruokapalvelut ja kotitaloudet)
• 10 % jalostuksessa ja valmistuksessa.

Komissio hyödyntää kansalaispaneelin työn tuloksia edelleen kaikessa elintarvikejätettä koskevaa työssään.

• Kansalaispaneeli esimerkiksi vahvisti, että tarvitaan EU:n tason toimia, jotta elintarvikejätteen syntymistä voidaan ehkäistä, ja suositti, että asianomaiset sidosryhmät jakavat keskenään tietoa ja levittävät parhaita käytäntöjä. Paneelin jäsenet totesivat, että he haluavat kuluttajina saada tukea, jotta he voivat tehdä riittävän tiedon varassa omia päätöksiään siitä, miten viimeinen käyttöpäivä- ja parasta ennen -merkinnät tulisi ottaa huomioon elintarvikkeiden kulutuksessa ja käytössä.
• Paneelin suosituksissa nousi myös esiin asioita, jotka edellyttävät lisäharkintaa, kuten toimet, joilla varmistetaan, että turvallisten ylijäämäelintarvikkeiden tuhoaminen kielletään. Suosituksissa korostettiin myös innovatiivisten ja kestävien pakkausten kehittämisen tärkeyttä.
• Lisäksi suosituksista nousi esiin joitakin aloja, joilla komissio, EU:n jäsenmaat ja muut toimijat voivat tulevaisuudessa toteuttaa toimia. Tässä yhteydessä korostettiin esimerkiksi tarvetta tavoittaa kansalaiset paremmin ja lisätä heidän osallisuuttaan kaikkialla EU:ssa.

Paneelin suositukset ohjaavat EU:n jäsenmaita niiden pyrkimyksissä saavuttaa tavoitteet.

Paneeli suositti, että jäsenmaihin perustettaisiin paikallisia ja kansallisia kansalaisvaikuttamisfoorumeita, jotta elintarvikejätteen vähentämistä voitaisiin edistää käytännössä.

Euroopan komissio antoi 7.11.2023 kansalaispaneelin osallistujille palautetta heidän suosituksistaan. Niistä keskusteltiin myös EU:n ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin yhteiskokouksessa, minkä tarkoituksena oli, että jäsenmaiden ja sidosryhmien edustajat tarkastelevat, miten suositukset voidaan ottaa huomioon kansallisissa elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemistä koskevissa ohjelmissa.

Nykyisin yli 37 miljoonalla EU-kansalaisella ei ole varaa laadukkaaseen ateriaan kuin keskimäärin joka toinen päivä, ja elintarvikkeiden korkeat hinnat aiheuttavat yhä enemmän huolta. Elintarvikejäte on eettinen ja taloudellinen ongelma, ja se kiihdyttää myös ilmastonmuutosta ja kuluttaa rajallisia luonnonvaroja. Toimet elintarvikejätteen vähentämiseksi valittiinkin aiheeksi ensimmäiseen uuden sukupolven kansalaispaneeliin, joka perustettiin Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkotoimena.

Paneeliin osallistuneet kansalaiset keskustelivat teemasta kolmen viikonlopun ajan ja esittivät sitten Euroopan komissiolle kolmea eri toimintalinjaa koskevat 23 suositusta. Toimien tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä elintarvikkeiden arvoketjussa, edistää elintarviketeollisuutta koskevia aloitteita ja tukea kuluttajakäyttäytymisen muutosta.