Pölyttäjiä käsittelevä nuorten kansalaiskokous

Vaikuta Euroopan laajuisiin toimiin pölyttäjien suojelemiseksi

Yksi kansalaiskokous, kaksi kysymystä

Pölyttäjien tilanteesta järjestettiin kuusi kuukautta kestänyt kansalaiskokous, johon valittujen sadan 18–29-vuotiaan EU-kansalaisen tehtävänä oli keskustella yhdestä biodiversiteettikriisin keskeisimmistä kysymyksistä: luonnonvaraisten pölyttäjien vähenemisestä. Koska pölyttäjäkato uhkaa luonnon tasapainoa ja elintarviketurvaa, tilanteeseen on puututtava. Osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia, miten ongelmat voidaan ratkaista ja millaisilla konkreettisilla toimilla pölyttäjien määrä voitaisiin saada käännettyä nousuun.

Vaikka pölyttäjäkato vaikuttaa meihin kaikkiin, on tärkeää, että juuri nuoret pääsevät ääneen, sillä he tulevat näkemään ympäristökriisin ja tämän päivän päätösten seuraukset. Tämän vuoksi kansalaiskokoukseen kutsuttiin nuoria jäseniä. Heille myös annettiin tehtäväksi pohtia nuorten roolia luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä.

Osallistu ja vaikuta

Nuoret antavat suosituksensa

Kansalaiskokouksen jäsenet kokoontuivat kolme kertaa Brysselissä ja useita kertoja verkossa. Nuoret saivat asiantuntijoilta tietoa pölyttäjätilanteeseen liittyvistä ongelmista ja pääsivät keskustelemaan eri ratkaisuista ympäristöalan sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Lopuksi he ehdottivat konkreettisia toimia, joiden avulla tilannetta voitaisiin parantaa.

Kansalaiskokous laati kaikkiaan 32 suositusta, jotka koskivat torjunta-aineita, maataloutta, maankäyttöä ja elinympäristöjen suojelua.

Nuoret toivovat muun muassa, että torjunta-aineiden käyttöä ja toksisuutta vähennetään. Lisäksi he suosittelevat, että pölyttäjien elinympäristöjä suojellaan ja ennallistetaan ja että käyttöön otetaan pölyttäjille suotuisampia maatalouskäytäntöjä. Samalla olisi varmistettava, että viljelijät saavat tarvitsemaansa tukea.

Kansalaiskokouksen nuoret jäsenet toivovat myös nykyisten ympäristötoimien seurannan ja täytäntöönpanon tehostamista, suojelutoimien rahoituksen lisäämistä ja koulutusaloitteita.

Kansalaiskokouksen suositukset esitetään jäljempänä Kansalaiskokouksen raportit ‑osiossa. Pääraportti on saatavana 23 EU-kielellä. Oheisraporteissa selostetaan suositusten perusteluja ja niiden laadintaprosessia.

Individuals depicted in the picture are young citizens discussing with stakeholders during the Assembly.

Aikataulu

Kesäkuu–syyskuu 2025
Verkkokeskustelu
Kansalaisten kysymysten, ideoiden ja esimerkkien kerääminen
26.–28. syyskuuta 2025
Ensimmäinen tapaaminen Brysselissä
Aiheen tarkastelu, siitä oppiminen ja tavoitteiden määrittely
Lokakuu–marraskuu 2025
Verkkokeskustelu
Kansalaisten kysymysten, ideoiden ja esimerkkien kerääminen
5.–7. joulukuuta 2025
Toinen tapaaminen Brysselissä
Keskustelu vaihtoehdoista ja haasteista, suositusten laatiminen alkaa
Tammikuu–helmikuu 2026
Verkkokeskustelu
Ensimmäisten ehdotusten tarkastelu
6.–8. maaliskuuta 2026
Kolmas tapaaminen Brysselissä
Suositusten viimeistely

Pölyttäjäkantojen väheneminen: mitä se tarkoittaa?

Luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi erakkomehiläiset, kimalaiset, kukkakärpäset ja muut kärpäset, perhoset, ampiaiset ja kovakuoriaiset. Nämä usein huomaamatta jäävät hyönteiset ovat pienestä koostaan huolimatta erittäin tärkeitä ihmisille ja luonnolle. Noin neljä viidestä viljelykasvista ja luonnonvaraisesta kukkivasta kasvista tarvitsee pölyttäjiä siitepölyn levittämiseen ja lisääntymiseen.

Pölyttäjien väheneminen johtuu maankäytön muutoksesta, tehomaataloudesta, torjunta-aineiden käytöstä, ympäristön pilaantumisesta, haitallisista vieraslajeista ja ilmastonmuutoksesta. Pölyttäjäkato vaikuttaa koko ekosysteemiin ja heikentää biologista monimuotoisuutta, elintarviketuotantoa, taloutta ja viime kädessä ihmisten hyvinvointia. Pölyttäjien suojelu on monitahoinen tehtävä, jonka toteuttamiseksi on ratkaistava laaja-alaisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita.