Pölyttäjiä käsittelevä nuorten kansalaiskokous

Kansalaiskokouksen jäsenet kokoontuivat kolme kertaa Brysselissä ja useita kertoja verkossa. Nuoret saivat asiantuntijoilta tietoa pölyttäjätilanteeseen liittyvistä ongelmista ja pääsivät keskustelemaan eri ratkaisuista ympäristöalan sidosryhmien ja päättäjien kanssa. Lopuksi he ehdottivat konkreettisia toimia, joiden avulla tilannetta voitaisiin parantaa. 

Kansalaiskokous laati kaikkiaan 32 suositusta, jotka koskivat torjunta-aineita, maataloutta, maankäyttöä ja elinympäristöjen suojelua. 

Nuoret toivovat muun muassa, että torjunta-aineiden käyttöä ja toksisuutta vähennetään. Lisäksi he suosittelevat, että pölyttäjien elinympäristöjä suojellaan ja ennallistetaan ja että käyttöön otetaan pölyttäjille suotuisampia maatalouskäytäntöjä. Samalla olisi varmistettava, että viljelijät saavat tarvitsemaansa tukea. 

Kansalaiskokouksen nuoret jäsenet toivovat myös nykyisten ympäristötoimien seurannan ja täytäntöönpanon tehostamista, suojelutoimien rahoituksen lisäämistä ja koulutusaloitteita.

Luonnonvaraisia pölyttäjiä ovat esimerkiksi erakkomehiläiset, kimalaiset, kukkakärpäset ja muut kärpäset, perhoset, ampiaiset ja kovakuoriaiset. Nämä usein huomaamatta jäävät hyönteiset ovat pienestä koostaan huolimatta erittäin tärkeitä ihmisille ja luonnolle. Noin neljä viidestä viljelykasvista ja luonnonvaraisesta kukkivasta kasvista tarvitsee pölyttäjiä siitepölyn levittämiseen ja lisääntymiseen. 

Pölyttäjien väheneminen johtuu maankäytön muutoksesta, tehomaataloudesta, torjunta-aineiden käytöstä, ympäristön pilaantumisesta, haitallisista vieraslajeista ja ilmastonmuutoksesta. Pölyttäjäkato vaikuttaa koko ekosysteemiin ja heikentää biologista monimuotoisuutta, elintarviketuotantoa, taloutta ja viime kädessä ihmisten hyvinvointia. Pölyttäjien suojelu on monitahoinen tehtävä, jonka toteuttamiseksi on ratkaistava laaja-alaisia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita.