Keskustelu vihapuheen ja -tekojen torjunnasta yhteiskunnassa on päättynyt
Kansalaisvaikuttamisfoorumin vihapuheen ja -tekojen torjuntaa koskeva keskustelu on nyt päättynyt. Aiheesta käytiin laajoja ja mielenkiintoisia keskusteluja. Kansalaiset eri puolilta Eurooppaa kertoivat näkemyksiään siitä, mistä viha kumpuaa, sekä siitä, mitä sen torjumiseksi voitaisiin tehdä.
Foorumissa esitetyt ideat otettiin huomioon myös aihetta käsitelleen eurooppalaisen kansalaispaneelin keskusteluissa. Euroopan komissio hyödyntää keskustelujen tuloksia suunnitellessaan tulevia lainsäädäntö- ja toiminta-aloitteitaan.
Loppuraportti keskustelun tuloksista on tämän sivun lopussa olevassa Asiakirjat-osiossa.
Miksi vihapuhe ja -teot on nostettu keskustelunaiheeksi?
Vihapuhe ja viharikokset lisääntyvät hälyttävästi Euroopassa. Sen lisäksi, että viha vaikuttaa suoraan sen kohteisiin, se myös uhkaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja demokraattista keskustelua.
Komissio julkaisi joulukuussa 2023 tiedonannon Ei sijaa vihalle: Eurooppa yhdessä vihaa vastaan. Tiedonannossa peräänkuulutetaan kansalaisvetoista keskustelua siitä, miten eurooppalaiset voisivat irrottautua vastakkainasettelusta ja sen sijaan yhdessä jakaa EU:n yhteiset arvot, joita ovat muun muassa tasa-arvo ja ihmisarvon kunnioittaminen.
Aiheesta järjestettiin kansalaispaneeli, johon kutsuttiin jäseniksi kaikkiaan 150 EU-kansalaista kaikista EU:n jäsenmaista. He laativat yhteensä 21 suositusta, jotka EU:ssa voitaisiin toteuttaa. Niitä olivat muun muassa vihapuheen käsitteen määritelmän saattaminen ajan tasalle EU:ssa, uhrien tukijärjestelmien parantaminen, osallistavan koulutuksen edistäminen sekä tiedotuskampanjat vihan torjumiseksi niin verkossa kuin sen ulkopuolella.
Vihapuheen ja -tekojen torjunta: Mistä siinä on kysymys?
Viha on vaikeasti mitattavissa oleva käsite, mutta sen ilmenemismuotoja voidaan havainnollistaa seuraavilla tilastoilla:
- EU-hankkeessa tehdyssä 8 miljoonan verkkoviestin analyysissa todettiin, että vihamielisten ja toksisten viestien osuus kasvoi 30 % tammikuusta syyskuuhun 2023.
- Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyyn vastanneista 55 % ilmoitti kokeneensa rotusyrjintää EU:ssa yli kolme kertaa vuosien 2022–2023 aikana.
- Kolmannes naisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa tai muuta fyysistä väkivaltaa vähintään kerran.
Vihapuheen ja viharikosten torjunta
Euroopan komissio halusi kuulla kansalaisten ajatuksia ja henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten keskinäistä kunnioitusta voitaisiin lisätä yhteiskunnassa. Suurella yleisöllä oli 10 kuukauden ajan tilaisuus osallistua keskusteluun ja hahmotella suosituksia siitä, miten komissio voi puuttua yhteiskunnassa ilmenevään vihaan. Keskustelussa nousivat esiin muun muassa seuraavat suositukset:
- Tietoisuuden lisääminen valistuksen ja vastuullisen keskustelun keinoin
- Osallisuuden ja yhtenäisyyden edistäminen vaalimalla yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisöissä
Demokraattisten instituutioiden vahvistaminen ja kunnioituksen ja suvaitsevaisuuden edistäminen.
Voit tutustua kaikkiin kansalaisvaikuttamisfoorumissa esitettyihin kannanottoihin seuraavasta linkistä.
Mitä EU on tähän mennessä tehnyt asiassa?
EU on toteuttanut monenlaisia sääntely- ja politiikkatoimia, joilla pyritään torjumaan vihan ilmenemismuotoja. Seuraavassa luettelossa mainitaan muutama niistä. Lue lisää oikeudellisesta ja poliittisesta toimintakehyksestä, jolla tuetaan vihapuheen ja -rikosten torjuntaa EU:ssa.
Vihapuheen ja viharikosten torjuntaa tukevat EU:n toimet
- Puitepäätös rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin (2008)
- Tiedonanto ”Ei sijaa vihalle: Eurooppa yhdessä vihaa vastaan” (joulukuu 2023)
- EU:n strategia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi
- Romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n uusi strategiakehys
- EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelma
Verkossa esiintyvän vihapuheen torjuntaa tukevat EU:n toimet
Vihapuheen ja vihatekojen torjuntaa käsitellyt eurooppalainen kansalaispaneeli on antanut suosituksensa Euroopan komissiolle
150 satunnaisotannalla valittua paneelin jäsentä, jotka edustivat EU:n kaikkia 27 jäsenmaata, kokoontuivat kolmena viikonloppuna keskustelemaan vihan syistä ja sitä ylläpitävistä tekijöistä sekä keinoista, joilla vihapuhetta ja -tekoja voitaisiin torjua.
He laativat useita suosituksia, jotka otetaan huomioon EU:n tulevassa lainsäädännössä ja muissa komission aloitteissa.
Aiheeseen liittyvää
Asiakirjat
