Kansalaiset mukana EU:n talousarviota muokkaamassa
EU:n uuden pitkän aikavälin talousarvion prioriteetteja käsittelevä kansalaispaneeli sai työnsä päätökseen toukokuussa 2025. Paneelin jäseniksi oli kutsuttu 150 satunnaisotannalla valittua henkilöä kaikista 27 EU-maasta. He toivat laatimillaan suosituksilla merkittävän panoksen Euroopan komission vuosia 2028–2034 koskevaan budjettiehdotukseen, joka julkaistiin 16.7.2025.
Ehdotukseen sisältyy toimia muun muassa aluekehityksen, innovoinnin, koulutuksen, puolustuksen ja muuttoliikkeen aloilla. Siinä esitetään uudistettu talousarvio, joka on entistä virtaviivaisempi ja mukautuvampi ja jossa voidaan ottaa huomioon sekä pitkän aikavälin tavoitteet että budjettikaudella esiin nousevat uudet haasteet.
Paneelin yleissuosituksen mukaisesti prioriteettina on oltava ”vahva, tulevaisuuteen valmistautunut EU:n talousarvio”. Komissio esittää ehdotuksessaan, millä tavoin kansalaisten toiveet voidaan toteuttaa konkreettisesti eri politiikan aloilla.
Esimerkkejä siitä, miten ehdotuksessa otetaan huomioon kansalaisten suositukset:
- EU:n talousarvion mukautuvuuden parantaminen
Komissio ehdottaa talousarvion rakenteen uudistamista, jotta budjettivaroja saataisiin nopeasti käyttöön ja tarvittaessa kohdennettua uudelleen, mikä parantaisi EU:n kriisivalmiutta. - Alueiden ja yhteisöjen tukeminen
Kansalaispaneeli haluaa edistää alueellista yhteenkuuluvuutta, joten komissio esittää uusia kansallista ja alueellista kumppanuutta koskevia suunnitelmia, joiden avulla EU:n tukea voidaan paremmin mukauttaa paikallisiin tarpeisiin. - Koulutuksen ja osaamisen priorisointi
Kansalaispaneeli korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä. Komissio ehdottaakin lisämäärärahoja Erasmus+ ‑ohjelmalle ja uusia panostuksia uudelleen- ja täydennyskoulutukseen. - Euroopan puolustusunionin vahvistaminen sekä turvallisuuden ja digitaalisen valmiuden parantaminen
Komissio ehdottaa lisäinvestointeja puolustukseen, kyberturvallisuuteen ja digitaaliseen infrastruktuuriin, jotta Euroopan turvallisuus ja suvereenius voidaan varmistaa.
Tietoa kansalaispaneelista

Maalis–toukokuussa 2025 kokoontuneen kansalaispaneelin osallistujat keskustelivat ja esittivät ideoitaan hyödyntäen omaa elämänkokemustaan EU-kansalaisina. He määrittelivät yhteisiä painopisteitä, hahmottelivat EU:n tulevaisuutta ja laativat suosituksia siitä, millaisissa asioissa EU:n rahoituksella voisi olla suurin vaikutus. He keskittyivät työssään kahteen pääkysymykseen:
- Mitkä ovat tärkeimmät kohteet, joihin EU:n talousarvion varoja pitäisi käyttää tulevaisuudessa?
- Millaisia toimia EU:n talousarvion varoilla olisi tuettava, jotta näiden prioriteettien tavoitteet voidaan saavuttaa?
Tuloksena oli joukko tulevaisuuteen suuntautuvia suosituksia, joita hyödynnetään seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen laatimisessa.
Seuraavat vaiheet
Budjettiehdotus etenee nyt käsiteltäväksi EU:n neuvostoon. Se vaatii kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisen hyväksynnän. Myös Euroopan parlamentin on annettava sille hyväksyntänsä. Kansalaispaneelin suositukset ovat neuvottelujen edetessä edelleen keskeisellä sijalla laadittaessa talousarviota, joka heijastaa EU:n kansalaisten prioriteetteja.
Komissio on laatinut joukon tietokoosteita EU:n vuosien 2028–2034 talousarviosta. Lähikuukausina järjestetään palautetapahtuma, jossa paneelin jäsenet saavat tietoa suositustensa täytäntöönpanosta.
Aikajana
EU:n uutta talousarviota käsittelevä eurooppalainen kansalaispaneeli kokoontui kaikkiaan kolmena viikonloppuna maaliskuun ja toukokuun 2025 välisenä aikana.
EU:n talousarvio: Mistä siinä on kysymys?

EU:n pitkän aikavälin talousarvio on monivuotinen rahoituskehys, jossa määritetään talousarvion suuruus ja määrärahojen käyttökohteet usean vuoden ajaksi. Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027. Sen määrärahat ovat 1,2 biljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Sen lisäksi on käytettävissä noin 800 miljardia euroa NextGenerationEU-rahoitusvälineestä, jolla tuetaan EU:n talouden elpymistä koronapandemiasta.
EU:n talousarvio on tuottanut monenlaista konkreettista hyötyä kansalaisille. Siitä rahoitetaan hankkeita ja toimia, joilla tuetaan Euroopan eri alueiden yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä, tuetaan viljelijöitä ja maaseutualueita, suojellaan ympäristöä ja torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään digitaalista siirtymää sekä tuetaan tutkimusta ja innovointia. Viime vuosina talousarviosta on tullut elintärkeä tuki kriiseissä, esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana. Sillä on edistetty EU:n energiaomavaraisuutta ja autettu Ukrainaa.
Kuvagalleria
Citizens' Panel on the new EU budget - family photoCitizens' Panel on the new EU budget - family photo European Citizens' Panel on the New EU Budget - working groupEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget - working group European Citizens' Panel on the New EU BudgetEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget European Citizens' Panel on the New EU Budget - votingEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget - voting European Citizens' Panel on the New EU BudgetEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget European Citizens' Panel on the New EU BudgetEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget European Citizens' Panel on Intergenerational Fairness Session1European Citizens' Panel on Intergenerational Fairness Session1 European Citizens' Panel on the New EU BudgetEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget European Citizens' Panel on the New EU Budget - plenary 3rd sessionEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget - plenary 3rd session European Citizens' Panel on the New EU Budget - voting 2European Citizens' Panel on the New EU Budget - voting 2 European Citizens' Panel on the New EU BudgetEuropean Citizens' Panel on the New EU Budget