EU:n kunnianhimoista ohjelmaa palveleva uusi talousarvio

Tulevina viikkoina järjestetään EU:n uutta pitkän aikavälin talousarviota käsittelevä kansalaispaneeli, johon on kutsuttu jäseniksi 150 satunnaisotannalla valittua henkilöä kaikista 27 EU-maasta. Euroopan komissio esittää ehdotuksen uudeksi talousarvioksi heinäkuussa 2025.

EU:n on reagoitava maailmassa tapahtuviin suuriin muutoksiin, jotka vaikuttavat yhteiskuntaamme, turvallisuuteemme, talouteemme ja ympäristöön. EU:n talousarvion tuella on jatkossakin parannettava kansalaisten elämänlaatua ja maanviljelijöiden, tutkijoiden, yritysten ja alueiden toimeentuloa kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolellakin. Samalla EU:n on oltava valmiina vastaamaan kiireellisiä toimia edellyttäviin tarpeisiin, kuten puolustuksen ja turvallisuuden parantamiseen. 

EU:n toimien tarve lisääntyy, mutta sen talousarvion resurssit ovat rajalliset. Paneelissa keskitytään näin ollen kahteen kysymykseen:  

• Mihin ensisijaisiin tavoitteisiin perustuen EU:n talousarvion varoja olisi käytettävä tulevaisuudessa? 
• Minkälaisia toimia EU:n talousarviosta tulisi tukea, jotta nämä ensisijaiset tavoitteet voitaisiin 
  saavuttaa?

EU:n pitkän aikavälin talousarvio on monivuotinen rahoituskehys, jossa määritetään talousarvion suuruus ja määrärahojen käyttökohteet usean vuoden ajaksi. Nykyinen pitkän aikavälin talousarvio kattaa vuodet 2021–2027. Sen määrärahat ovat 1,2 biljoonaa euroa, mikä vastaa noin yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT). Sen lisäksi on käytettävissä noin 800 miljardia euroa NextGenerationEU-rahoitusvälineestä, jolla tuetaan EU:n talouden elpymistä koronapandemiasta.  

EU:n talousarvio on tuottanut monenlaista konkreettista hyötyä kansalaisille. Siitä rahoitetaan hankkeita ja toimia, joilla tuetaan Euroopan eri alueiden yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä, tuetaan viljelijöitä ja maaseutualueita, suojellaan ympäristöä ja torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään digitaalista siirtymää sekä tuetaan tutkimusta ja innovointia. Viime vuosina talousarviosta on tullut elintärkeä tuki kriiseissä, esimerkiksi koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan aikana. Sillä on edistetty EU:n energiaomavaraisuutta ja autettu Ukrainaa.