Neljäsosa EU:n kansalaisista ilmoittaa olevansa vammainen eli yli 100 miljoonaa ihmistä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan EU:n toimilla vammaisten tukemiseksi on kuitenkin ollut vain rajallinen vaikutus. Vammaiset kohtaavat edelleen monenlaista syrjintää ja esteitä jokapäiväisessä elämässään. Monet julkiset rakennukset ja liikennejärjestelmät ovat edelleen saavuttamattomissa. Työpaikoilla he ovat aliedustettuina, eikä heillä ole riittävää tukea pysyä työelämässä. Vammaisilla lapsilla on vaikeuksia saada heidän tarpeitaan vastaavaa osallistavaa koulutusta. He kohtaavat myös suuria esteitä terveydenhuollon, urheilun, kulttuurin ja poliittisen osallistumisen saatavuudessa. Nämä systeemiset esteet lisäävät merkittävästi sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden riskiä. Jäsenvaltioilla on tietenkin keskeinen rooli, mutta EU:n on näytettävä tietä ja edistettävä vahvempia toimia. Vaikka EU:n vammaisstrategiassa 2021–2030 asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita, nykyinen seurantajärjestelmä ei osoita selvästi, miten EU:n varoilla parannetaan vammaisten elämää. Näiden puutteiden korjaamiseksi EU:n olisi lisättävä merkittävästi rahoitustaan esteettömyyden parantamiseksi, investoitava osallistaviin koulutusohjelmiin, tuettava ammatillisia kotouttamisaloitteita ja käynnistettävä tiedotuskampanjoita stereotypioiden torjumiseksi. Näiden toimien vahvistamisessa ei ole kyse pelkästään oikeuksista, vaan on olennaisen tärkeää rakentaa oikeudenmukaisempi Eurooppa, jossa kaikki voivat elää ihmisarvoista ja itsenäistä elämää kyvyistä riippumatta.