Erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan osissa on kasvava kuilu sen välillä, mitä nuoremmat vaativat verrattuna vanhempiin väestöryhmiin. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että vanhemmat luottaisivat jonkinlaiseen eläkkeisiin liittyvään politiikkaan, vaan ulottuu jopa maansa tulevaisuutta koskevaan yleiseen näkemykseen. Tämä visio on siirtynyt yhä enemmän nuoremman sukupolven visiosta, mikä johtuu määrittelemättömistä käsitteistä, erityisesti seuraavista: ”Kulttuuri- ja perhearvojen sekä suvereniteetin suojelu”. Useammat konservatiiviset hallitukset voivat vakuuttavasti käyttää näitä argumentteja säilyttääkseen äänestysenemmistönsä vanhempien väestöryhmien avulla samalla kun ne pakottavat maan ihanteellisen edistyksellisen polun päätöksenteossa, julkisten instituutioiden uudistuksissa ja verojen uudelleenjaossa tai viivyttävät sitä. Ymmärtääkseni yksi tärkeimmistä syistä johtuu siitä, että vanhemmat väestöryhmät eivät tunne olevansa todellisia EU:n kansalaisia. Heillä on hyvin vähän tai hyvin vanhentunut käsitys unionista, he pitävät sitä puhtaasti kaupallisena. Tämä on ristiriidassa nuorempien näkemyksen kanssa, jonka mukaan EU:n kansalaisuuteen liittyy loputtomia mahdollisuuksia ja tärkeitä arvoja. Korjaukseni olisi suositella yksinkertaistetun EU:n kirjallisuuden (arvot, näkymät, toiminta, toteutettujen politiikkojen edut) painottamista erityisesti yli 50-väestöön. Kansalaisjärjestöjen, verkkosivustojen, mainosten asianmukaisella käytöllä uskon, että pitäisi olla tapa murtaa vanhempia sukupolvia ympäröivä este.