Nuorisoalan kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli kansalaisvaikuttamisen, taitojen kehittämisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä kaikkialla Euroopan unionissa. Niiden vaikutuksen maksimoimiseksi on olennaisen tärkeää, että EU:n talousarviossa osoitetaan riittävät ja helposti saatavilla olevat taloudelliset resurssit niiden toiminnan tukemiseen. Yksi nuorisojärjestöjen keskeisistä rahoitusvälineistä on Erasmus+-ohjelma, josta myönnetään avustuksia nuorisovaihtoon, koulutukseen ja valmiuksien kehittämishankkeisiin. Onnistumisestaan huolimatta monet pienemmät kansalaisjärjestöt kamppailevat byrokraattisten esteiden ja yhteisrahoitusvaatimusten kanssa. Tämän vuoksi EU:n olisi yksinkertaistettava hakumenettelyjä, otettava käyttöön joustavampia rahoitusmekanismeja ja laajennettava ruohonjuuritason nuorisoaloitteisiin räätälöityjä mikroavustusjärjestelmiä. Lisäksi Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman (CERV) olisi asetettava etusijalle nuorisoalan kansalaisjärjestöt, jotka työskentelevät kiireellisten kysymysten, kuten työllisyyden, digitaalisten taitojen, kestävyyden ja sosiaalisen osallisuuden, parissa. Näiden rahastojen erityisellä budjettikohdalla voitaisiin varmistaa vakaa taloudellinen tuki nuorten vaikutusmahdollisuuksia lisääville pitkän aikavälin hankkeille. Lisäksi EU:n olisi tutkittava julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia lisärahoituksen saamiseksi. Kannustamalla yrityksiä ja hyväntekeväisyysjärjestöjä investoimaan nuorisoaloitteisiin veroetuuksien tai vastaavien rahastojen avulla EU voi vahvistaa nuorisoalan kansalaisjärjestöjen rahoituksen kestävyyttä. Hyvin rahoitettu nuorisoalan kansalaisjärjestösektori on investointi Euroopan tulevaisuuteen. virtaviivaistamalla pääsyä