Kaikki Euroopan kansalaiset ovat toiminnassaan ainutlaatuisia ja ainutlaatuisia. Alkuperäisiä eurooppalaisia asukkaita ja uusia. Minua ja monia eurooppalaisia häiritsee se, että arvomme ja perinteemme on peruutettava, jotta uudet tulokkaat voivat tuntea olonsa paremmaksi kotonaan. Uusien EU-kansalaisten on opittava vastaanottavan maan kieli, jotta he voivat arvostaa ja kunnioittaa kulttuuria, ja alkuperäiset asukkaat ovat paljon avoimempia näille asuinalueille. Jos muuttaisin toiseen maahan, ensimmäinen asia, jonka tekisin, olisi oppia kieli ja tottumukset. Se on eräänlaista peruskunnioitusta. Mitä näen, kun kävelen monissa Euroopan kaupungeissa? EU:n ulkopuolisista maista tulevat ihmiset, jotka vaativat EU:n kansalaisia mukautumaan tottumuksiinsa. Jos joku on vieraana kotonasi, odotat myös, että tämä henkilö kunnioittaa sinua ja kotisi sääntöjä. EU-maat ovat kotejamme. Mutta meitä näiden talojen asukkaita ei kunnioiteta. Olen ollut neljässä maassa viimeisten 24 tunnin aikana ja puhunut maan kieltä, vaikka se on joskus vaikeaa (hollanti, saksa ja ranska). Se on Euroopan kulttuuria. EU:n yksilöllisyys, jotta se voi matkustaa vapaasti. Lopettakaa itseviha suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisen pakkopolitiikan nimissä. 20 vuoden päästä haluan yhä syödä herkullista saksalaista makkaraa, puolalaista bigoa, ranskalaista viiniä tai itävaltalaista shnappia... Eri kansojemme yksilöllisyys on vahvuutemme ja ainutlaatuisuutemme.