Mikä on demokratioiden selviytymiskykyä käsittelevän eurooppalaisen kansalaispaneelin tarkoitus?
Euroopan demokratioihin kohdistuu yhä enemmän paineita muun muassa geopoliittisten jännitteiden, nopeiden teknologisten muutosten, polarisoitumisen sekä kansalaisten luottamuksen ja sitoutumisen heikkenemisen vuoksi. Uhkia kohdistuu yhä useammin myös vapaisiin ja rehellisiin vaaleihin, sananvapauteen, tiedotusvälineisiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan.
Euroopan komissio esitteli demokratiaan kohdistuvien lisääntyvien uhkien torjumiseksi vuonna 2025 eurooppalaisen demokratian kilven, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä demokratian voimistamiseksi ja vahvistamiseksi kaikkialla EU:ssa.
Tämän yhteydessä 150 kaikista EU:n 27 jäsenmaasta satunnaisotannalla valittua kansalaista on kokoontunut keskustelemaan keskeisistä kysymyksistä:
- Miten voimme yhdessä vahvistaa demokratioitamme ja parantaa niiden selviytymiskykyä?
- Mitä EU:n olisi kokemustesi perusteella eurooppalaisen demokratian kilven pohjalta tehtävä, jotta kaikki eurooppalaiset voivat osallistua demokratiaan ja sen muokkaamiseen ?

Mitä kansalaispaneelin työltä voi odottaa?
Demokratioiden selviytymiskyvyssä ei ole kyse pelkästään laeista, instituutioista tai teknologioista. Kyse on myös ihmisten kokemuksista arjessa: miten he löytävät ja arvioivat tietoa, pitävät yhteyttä toisiinsa, miten he kokevat tulevansa kuulluiksi EU:n toimielinten, kansallisten hallitusten ja paikallisviranomaisten taholta, miten he luottavat julkiseen keskusteluun ja saavat todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa demokratian tulevaisuuteen ja omaan tulevaisuuteensa. Tämän vuoksi Euroopan komissio haluaa kuulla eurooppalaisia suoraan.
Kansalaispaneelin osallistujat keskustelevat kolmen istunnon aikana siitä, miten kansalaisia ja yhteisöjä voitaisiin auttaa osallistumaan demokraattiseen toimintaan ja vahvistamaan yhteiskunnan selviytymiskykyä. Osallistujat saavat tietoa, ohjausta ja tarvitsemaansa kielitukea, jotta he ymmärtävät käsiteltäviä asioita ja voivat osallistua täysipainoisesti keskusteluihin.
Prosessin lopuksi paneeli laatii suosituksia, jotka toimitetaan Euroopan komissiolle. Ne otetaan suoraan huomioon komission työssä demokratian vahvistamiseksi eurooppalaisen demokratian kilven pohjalta.
Aikataulu
Demokratioiden selviytymiskykyä käsittelevä eurooppalainen kansalaispaneeli kokoontuu kolmena viikonloppuna syyskuun ja marraskuun 2026 välisenä aikana.
- 18.–20. syyskuutaEnsimmäinen istunto – Bryssel
- Pohditaan, mitä on demokratioiden selviytymiskyky ja sen merkitys arkielämässä.
- Määritetään tärkeimmät haasteet, joihin paneelin olisi keskityttävä.
- 16.–18. lokakuutaToinen istunto – verkossa
- Ensimmäisessä istunnossa aloitettuja keskusteluja jatketaan sen selvittämiseksi, miten ihmisiä ja yhteisöjä voidaan auttaa osallistumaan demokraattiseen toimintaan ja vahvistamaan sen selviytymiskykyä.
- Aloitetaan suositusten laatiminen paneelin määrittämien painopisteiden pohjalta.
- 20.–22. marraskuutaPäätösistunto – Bryssel
- Vedetään keskustelut yhteen ja hiotaan ideoita lopullisiksi suosituksiksi Euroopan komissiolle.
- Selvitys seuraavista vaiheista – miten suosituksia käytetään päätöksenteossa.
Mitä on demokratioiden selviytymiskyky?
Demokratia eli kansanvalta edellyttää, että kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon mielekkäällä tavalla. Nykydemokratioihin kohdistuu kuitenkin monenlaisia paineita, joiden vuoksi ihmisillä voi olla tunne, että he eivät saa tietoa, että yhteisöllisyys puuttuu eivätkä he tule kuulluiksi.
Demokratioiden selviytymiskyky tarkoittaa siis demokratian – sen instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan, kansalaisten ja yhteisöjen – kykyä varautua uhkiin tai kriiseihin, kestää niitä ja toipua niistä niin, että samalla säilytetään vapaat vaalit, oikeusvaltioperiaate, perusoikeudet ja ihmisten kyky osallistua julkiseen elämään.
Hallitukset tai instituutiot eivät voi rakentaa demokratioiden selviytymiskykä yksin. Se on kiinni myös kansalaisista ja yhteisöistä. Eurooppalaisen kansalaispaneelin ansiosta kansalaisilla eri puolilta EU:ta on mahdollisuus osallistua tähän yhteiseen työhön ja muokata toimia, joilla EU turvaa demokratian selviytymiskykyä tulevaisuudessa.

